Uusiutuvasta geoenergiasta ratkaisuja rautateille? Turun Tunnin Juna Oy:n ja GTK:n selvitys etenee

Helsingin ja Turun välisen uuden junayhteyden suunnittelussa etsitään ratkaisuja radan rakentamisen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten lieventämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Turun Tunnin Juna Oy:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyönä tutkitaan geoenergian hyödyntämismahdollisuuksia rautateillä sekä tehdään kiviaines- ja kiertotalousselvitys.

Geoterminen energia on puhdasta, uusiutuvaa energiaa, jonka hyödyntäminen vähentää hiilijalanjälkeä. Turun tunnin junan hankealueella tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää geoenergiaa asema- ja laiturialueiden, tunnelialueiden, vaihteiden ja lähialueiden rakennusten lämmitys- ja viilennystarpeisiin.

– Geoenergian saatavuus riippuu merkittävästi geologisista tekijöistä. Arvioimme ratahankealueen geoenergiapotentiaalia GTK:n geologisen aineiston avulla ja pyrimme tunnistamaan lupaavimmat kohteet geoenergian hyödyntämiselle rautatieympäristössä, kertoo ryhmäpäällikkö Nina Leppäharju GTK:lta.

– Geoenergian hyödyntämistä on aikaisemmin selvitetty ainakin rautateiden vaihteiden sulattamisessa talviolosuhteissa. On hienoa päästä selvittämään hyödyntämismahdollisuuksia laajemmin, sanoo Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas.

Potentiaalikartoituksen pohjalta ratalinjalta valitaan esimerkkikohteet, joista lasketaan ja mallinnetaan geoenergian käyttöä. Työssä pyritään tunnistamaan ja kehittämään uudenlaisia geoenergiaan pohjautuvia lämmitys- ja viilennysratkaisuja rautatieympäristön tarpeisiin. Potentiaalikartoituksen ja esimerkkimallinnusten pohjalta esitetään jatkotoimenpiteitä ja pilotointikohteita, joiden tarkempaan suunnitteluun voitaisiin edetä vuoden 2023 aikana.

Kallioperäkartoituksen maastotyöt käyntiin kesällä

GTK tekee myös kiviaines- ja kierotalousselvitys, jossa tutkitaan louhinnassa syntyvän kiviaineksen laatua Espoon ja Salon välille suunnitellun uuden oikoradan alueella. Selvityksen perusteella arvioidaan kiviaineksen käyttökelpoisuutta eri käyttökohteisiin kuten raidesepelin, asfaltin, betonin ja kantavan kerroksen materiaalina sekä muihin yleisimpiin käyttökohteisiin.

– Hankkeessa syntyvät tunneleiden ja kallioleikkausten louhintamassat ovat alueellisesti hyvin suuret. Yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa suuria kokonaistaloudellisia hyötyjä materiaalitehokkuuden, kiertotalouden, CO2-päästöjen, logistiikan ja ympäristön kannalta, kertoo erikoisasiantuntija Mika Räisänen GTK:lta.

Kiviaines- ja kiertotalousselvityksessä on edetty maastossa tehtäviin kartoituksiin. Kallioperäkartoituksessa geologit selvittävät kallioperän laatua ja rakenteita sekä arvioivat sen kiviainespotentiaalia. Kallioperäkartoitus tehdään suunnitellun ratalinjauksen kalliopaljastumilla, joista otetaan näytteitä kivivasaralla. Kartoituksen perusteella valitaan varsinaiset näytteenottopaikat kiviaineksen lujuustesteihin. Maastotyöt ovat alkaneet ja jatkuvat syksyyn.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus, p. 029 503 2285, nina.leppaharju(a)gtk.fi

Geologi Jonna Poikolainen, Geologian tutkimuskeskus, p. 029 503 0064, jonna.poikolainen(a)gtk.fi

Projektijohtaja Annika Salokangas, Turun Tunnin Juna Oy, p. 040 866 5315, annika.salokangas(a)tunninjuna.fi